HYVIN MENEE

Vähän yli viikko takana tällä puolella Atlanttia ja mulle kuuluu superduper hyvää. Ainakin tällä hetkellä. Aamut on aina jotenkin vaikeita kun oon väsynyt ja mietin vaan et mitä hittoa mä täällä teen kun asiat olis kotona niin paljon helpompia. Iltaa kohti väsymys kuitenkin aina haihtuu ja esimerkiks tänään mulla oli ihan mahtava päivä vaikka ekoilla tunneilla halusin vaan itkeä. :Dd (joo mulla alko maanantaina koulu) Kelatkaa muuten sitä, että Netta tarkottaa espanjaks "seriously?" fai "really?" ja joka ikinen ihminen muistaa kertoo sen mulle. Nää siis puhuu kaikki täällä myös espanjaa koska Meksikon raja on niin lähellä. Vois vaihtaa nimee.

Mun elämä täällä on tosi hektistä enkä tahdo oikeen löytää aikaa lähettää ees yhtä wappiviestiä kaverille. Tajuun nyt minkä takia monet vaihtariblogit jää heitteille mut älkää pelätkö, koitan pitää tän elossa. Vaikka tällä hetkelläkin uhraan mun vähäsiä yöunia tähän (herätys 5:30 lol) Mä teen tätä taas puhelimella niin tekstin asettelu ja muutenkin postauksen ulkonäkö ei ehkä oo niin hyvä kun vois toivoa, mutta mun mielestä on kivempi kirjottaa jotain, vaikka sitten huonolla ulkonäöllä, kun jättää kokonaan kirjottamatta, siellä on kuitenkin ihmisiä joita kiinnostaa ;)

Kavereita oon jo löytänyt ja lunchilla ei tartte istua yksin. Käytiin viikonloppuna shoppailemassakin yhessä vaikka en kyllä ostanu mitään. Nää sanoo että näiden mall ei oo iso ja jos haluu löytää kivoja kauppoja niin pitää ajaa San Diegoon. Emmä sitte tiiä mikä on kiva kauppa mut Victoria's Secret, American Eagle, Charlotte Russo, Hollister, Forever21 ja kaikki muut kivat jenkkikaupat kyllä löytyy. 

Liityin muuten Color Guardiin ja sieltä mä nää kaikki tyypit tunnenkin. Color Guard / Flag Team on siis periaatteessa tanssia joka esitetään futispelien yhteydessä orkesterin "keskellä". En osaa selittää mutta tanssia me treeneissä tehään. Kattokaa vaikka youtubesta jotain jos kiinnostaa :)

Mutta siis ylipäätään mulle kuuluu tosi hyvää, perhe on aivan ihana, ne kutsuu mua niiden tyttäreks ja koko suku on kans ottanut mut ihanasti mukaan. Nyt mun on kuitenkin pakko mennä nukkumaan, joten hyvää huomenfa Suomi ja Hyvää yötä California.

HERE I AM

Californiassa ollaan oltu jo muutama päivä ja tää kuumuus! Suomalainen ei osaa kuvitella sitä ja mullekkin siitä varoteltiin etukäteen ja kuittasin sen aina sillä että rakastan lämpöä kun Suomessa nyt on niin kylmä. No siis joo tosiaan kun täällä on keskellä yötäkin vielä yli 40 astetta. Eilen päivällä 47 ja aavikolla kuulemma vielä kuumempaa haha (tää paikka on siis periaatteessa rakennettu aavikolle). Kun ovesta astuu ulos niin tuntuu kun kävelisi seinää päin ja itseasiassa ulkoilma täällä haisee ja maistuu ihan meiän saunalta kotona. Emmä silti valita, kyllä tää pakkasen voittaa 100-0 ja sitäpaitsi näillä on ihan superhieno allas joka auttaa kyllä, vaikka se vesi nyt on varmaan reilu 35-asteista :DD.

Tähän mennessä ollu vielä tosi hauskaa ja kaikki uusi on niin jännittävää ja siistiä. Mentiin eilen Ricochet nimiseen paikkaan ja se oli siis periaatteessa valtava halli jossa lattiat oli trampoliinia, i mean voiko olla siistimpää?? Siellä pysty myös pelaamaan dodgeballia (ei hajuukaan mikä Suomeksi, mutta se ala-asteen peli missä on viiva välissä ja heitetään palloilla toista joukkuetta ja yritetään polttaa) ja siis se oli niin siistiä!!

Kuvia en oo hirveesti ehtinyt vielä räpsimään ja pahottelut muutenkin tästä kännykkäpostauksesta, lupaan muokata tän paremmaks kun saan aikaseks avata koneen. Tässä nyt yksi snapstory kuitenkin :). 

Ps jos kiinnostaa nähä enemmänkin arkielämää täältä puolelta maailmaa niin snapchat ja instagram päivittyy varmasti blogia useemmin!

Oon kärsiny täällä pikkusesta jet lagista ja itseasiassa tälläkin hetkellä muut vielä nukkuu ja mäkin yritin nukahtaa uudestaan , mutta eipä tullu mitään lol. Enkun ymmärtämisessä ei oo ollut suuria haasteita ja kertaakaan ei oo tullu sellasta etten oikeesti ymmärrä mitä noi puhuu, itse asiassa näin jo viime yönä ekan unen englanniks. Vaikka se kyllä uuvuttaa kun pitää kokoajan keskittyy ihan 100% ettei missaa mitään ja olo on vähän eksynyt. Esimerkiks just tuolla trampoliinitaivaassa kun yritin juoda sellasesta vesilähteestä ja se nappi oli eri kohassa kun suomalaisissa, niin kysyin mun host-siskolta apua ja sieltä takaa tuli ilmeisesti mun high-schoolista viime vuonna valmistunut tyttö ja kysy että enkö osaa juoda vesi-suihkulähteestä :DD Hyvä ensivaikutelma ja näin, ja yritin siinä jotain selittää että se nappi on väärässä kohassa ja nyt se ilmeisesti luulee etten oo ikinä nähnykkään sellasta hahh. Kaikki muutenkin tulee täällä juttelemaan paljon enemmän, kuin Suomessa. Tälläselle sosiaalisen awkwardille se oli aluks aika shokki mutta jo nyt parin päivän jälkeen sitä osaa jo odottaa. Ihmiset myös hymyilee toisilleen, miks ei me voitas Suomessakin tehä niin? Tulee niin sellanen hyväksytty olo kun kaikki juttelee ja hymyilee. Musta tuntuu myös että ihmiset on ylipäätään paljon rennompia ja mä en oo nyt jaksanu esimerkiks meikata ollenkaan, kun ei kukaan täällä oikeen viitti. :D Myöskään vaatteet ei täällä oo selvästikkään niin yliarvostettuja kun Suomessa. En ees tiiä monenko ihmisen huom. naispuolisen jalassa oon nähnyt leveälahkeiset farkut. Niin pitkälle en taida repsahtaa vaikka jokaikinen mun koulussa käyttäiskin niitä. 

Mutta mä lähen nyt elämään mun omaa amerikkalaista unelmaa, moikka!

VIKAT SUOMESTA

Elikkä enää neljä päivää jäljellä ja pakkailut oon saanu tosi hyvälle mallille. Muutama vaate on vielä pesussa ja huomenna aattelin vielä ostaa pari juttua, mutta pääosin kaikki on pakattu ja painoakin on vaatimattomat 14,1 kiloa. Tilaa sinne ei silti hirveesti jääny että todennäkösesti koko laukun sisältö jää sitten palatessa Amerikan mantereelle nyyh. Mä halusin tehä teille pakkauspostauksen, mutta tässä lähtösähellyksessä oon kyllä itsekäs enkä rupee purkamaan koko laukkua. Jos jotain ihan ehdottomasti kiinnostaa mun pakkailut niin kysykää vaikka askissa tarkemmin. :) Mahollisesti voin tehä pakkauspostauksen myös kun alan purkamaan laukkuja kaappiin.

Tässä viime päivinä oon koittanut ottaa aika rennosti, vaikka kiire pukkaa kokoajan. Jotenkin mulla on tosi huono omatunto, kun en ehdi olla perheen kanssa yhtään. Kuitenkin mulla on ollut tosi hauskaa. Käytiin esimerkiks Porvoossa parin ihanan tyttösen kanssa viime viikolla ja nyt viikonloppuna Weekend Festival oli ihan huippu (vaikka olinki lauantaina kuumeessa). 

Hyvästejä oon saanut sanoa ihan urakalla. Joka päivä nään jonkun vikaa kertaa ennen lähtöä ja jokaisen viimesessä halauksessa tulee hetkeks se fiilis että mitä hittoa mä oikeen teen. Ei kai lähtemisessä mitää järkeä olekkaan, ja ehkä just siksi se kiehtookin niin paljon.

Ei mulla tässä muuta, halusin vaan tulla laittamaan vielä vikat viestit Suomesta ja seuraavaksi palailenkin sitten USA:n puolelta!

Goodbyes are not forever

Goodbyes are not the end

They simply mean I'll miss you

Until we meet again!